Peruskoulutuskausi lähenee loppuaan. Tuleva viikko on kahdeksas eli viimeinen, ja sen ohjelmiston täyttävät pääasiassa erilaiset rästit, ampumaratapäivät ja valmius. Kummallista kyllä, 2.VK:lle on napsahtanut valmiusnakkeja uskomattoman usein, tämä on jo neljäs valmius loppiaisen jälkeen.
Omalla kohdallani suurin osa P-kaudesta vierähti Pasi-kurssin parissa. Kuuden viikon jälkeen kurssin lopussa lupa tuli saatua sekä ajaja- että johtajatehtäviin. Käytännössä en tule lupaa tarvitsemaan varusmiesajallani, koska viestipasit tulevat hyvin todennäköisesti vasta silloin kun olen kertailemassa.
Viime viikko vierähti sotilaan kokeen ja johtajatehtäväradan merkeissä. Johtajatehtävärata käsitti 8 rastia ja 20-25 km hiihtomarssin, jolta muistoksi sain ilmeisesti keuhkokuumeen. Kuume nousi jo keskiviikkoiltana päivystystehtävien aikana, mittasin sen vasta torstaina ja silloin oli jo liian myöhäistä. Jos olisin veksiin lähtenyt, lomat olisivat hyvin todennäköisesti palaneet ja sen seurauksena olisi ollut jälleen 3 viikon gines. Torstain ja perjantain välisenä yönä suoritettu hiihto meni yllättävän hyvin lääkkeiden avulla, mutta perjantai-iltana alkoi kotona tapahtua. Kuume nousi reilussa kahdessa tunnissa 2,5 astetta, parhaimmillaan hipoi 39,5 astetta. Viikonloppu meni lähinnä sairastaessa, mutta sain tehtyä ne asiat jotka pitikin ja joiden takia en halunnut lomia polttaa. Tänä iltana takaisin varuskuntaan ja todennäköisesti suoraan veksiin osastolle.
E-kausi alkaa 8. maaliskuuta päätelaitekurssin merkeissä. Odottelen kurssia pienellä mielenkiinnolla, koska en sitä itse ole koskaan autokoulun takia käynyt. Tulisivat venttiseiskat ja sanlat tutuiksi...